Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen

Myös Helsingin vanhimmissa ravintoloissa, 1830-luvulla perustetuissa ravintola Kaisaniemessä ja Kaivohuoneella reagoitiin ajan henkeen sisustusta uusimalla. Kaivohuoneen ravintolasalissa oli 1930-luvulla ajanmukaiset jazziin ja itäisiin maihin viittaavat art deco -seinämaalaukset.



Kaivohuoneen ravintolasali 1930-luvun asussaan. Seinämaalauksissa soittajia, tanssijoita sekä Lähi-itään viittaava maisema minareetteineen. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo

Alun perin Catharina "Kajsa" Wahllundin perustamassa Kaisaniemessä otti ohjat käsiinsä vuonna 1924 Lars Lindman, joka löi Kaisaniemeen mannermaisen leimansa. Hänellä lienee ollut myös osuutta ravintolan Meripaviljongin itämaisessa sisustuksessa. Ravintola Kaisaniemen meripaviljonki  rakennettiin Töölönlahden rantaan arviolta 1870-luvulla samoihin aikoihin kuin musiikkipaviljonki ravintolan eteen. Meripaviljongin pienet kabinetit kutsuivat viettämään iltaa ja laulamaan, kuten Kaisaniemessä oli ylioppilaiden toimesta ollut jo perinteenä.

Päivälliset ravintola Kaisaniemessä vuonna 1929. Huone on sisustettu runsaan itämaiseen tyyliin. Kuva: Olof Sundström / Helsingin kaupunginmuseo

Meripaviljongin purkamisajankohta ei ole tiedossa, mutta siitä säilyneiden valokuvien perusteella se on ollut pystyssä vielä vuonna 1932. Tuolloin otetussa valokuvassa näkyy nurkka huoneesta, jonka lattialla on itämaisia mattoja ja suuria lattiatyynyjä sekä verhoin ja pitsein eristetty telttamainen oleskeluryhmä itämaisin kankain peitettyine leposohvineen. Sohvan edessä on pieni koristeleikattu pöytä. Toinen kuva vuodelta 1929 frakkeihin pukeutunut herraseurue nauttii illallista pienessä itämaisessa huoneessa ravintola Kaisaniemessä, ehkäpä juuri meripaviljongissa? Katto on verhoiltu kukkaköynnöksin maalatulla kankaalla, katosta riippuu erilaisia itämaisia lyhtyjä. Oviaukon yläpuolelle on ripustettu pitsinen katos, ja salin takaseinällä on toinen katos ohuemmasta kirjavasta  kankaasta. Takaseinän ikkuna on kehystetty koristeleikatulla puisella kaaripaneelilla, seinien tauluissa esiintyy Kaukoitään viittaavia hahmoja. Huoneeseen on aikaansaatu itämaisen huoneen fantasianomainen tunnelma, joka tulkitsee itämaisuutta sangen vapaasti lainaten sekä Lähi- että Kaukoidästä.

 

Ravintola Kaisaniemessä ja/tai Alhambrassa käytössä olleita viinilaseja. Maljaosiin on etsattu lintu- ja palmukuvioita. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat.

Kaisaniemi 150 vuotta -juhlakirjassa on valokuva C. G. E. Mannerheimin luokkajuhlista Meripaviljongissa vuodelta 1922. Siinäkin on nähtävillä Kaukoitään viittaavia maalauksia, runsaita ja koristeellisia kankaita seinillä ja katosta roikkumassa. On siis todennäköistä, että eksoottiset piirteet olivat  jossain vaiheessa 1920-lukua pysyvä osa Meripaviljongin ilmettä.

 



Kaisaniemen ja/tai Alhambran käytössä ollut viinakannu lohikäärmedetaljein. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat.

Kaisaniemen omistaja Lars Lindman perusti vuonna 1925 Aleksanterinkadulle Alhambra-nimisen kellariravintolan, mutta luopui siitä jo vuonna 1928, kun ravintola Kaisaniemen johdossa hän oli vuoteen 1968. Ravintola Alhambrasta ei valitettavasti ole kuvamateriaalia saatavilla, mutta Lindman kertoi uusineensa koko ravintolatilan sisustuksen, lattiasta kattoon. Alhambraan hankittiin myös uudet kalusteet ja astiastot. Alhambraa kutsuttiin toiseen kellariravintolaan viitaten Königin lisärakennukseksi.

Kaisaniemen / Alhambran astioihin kuulunut maljakko. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat.
 

1920-luvun lopulla Grand Hotel Fenniassakin tehtiin kunnostus- ja uudistustöitä. Uusi juhlasali laajennettiin keittiön siirtyessä piharakennukseen. Taidemaalari Henry Ericsson maalasi juhlasalin seinät ”tuhannen ja yhden yön itämaisilla aiheilla”.



Kahdeksankulmainen koristeleikattu pöytä on ollut käytössä ravintola Kaisaniemessä tai Alhambrassa. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat.

Sivun alkuun
Ravintolaelämää 1920- ja 1930 -luvuilla
Jazzia ja tanssia ravintolassa
Kahvilat ja teehuoneet
Info