Helsingin Pörssitalo
valmistui osoitteeseen Fabianinkatu 14 vuonna 1912. Talon ravintola Grand
Restaurant Börs oli vuodesta 1917 nuoren, aloitekykyisen ja eteenpäin katsovan Olof
Lundbomin omistuksessa. Uutuutena 1917 Börsissä alettiin järjestää kabareeiltoja
nimellä Chat Noir. Yleisömagneetteina
toimineita kabaree-esityksiä ja kotimaisia revyitä järjestettiin kunnes
kieltolaki ja korkea huvivero pani pisteen iltahuvituksille toistaiseksi.
Vuonna 1925 uusi johtaja Richard Enberg sai kuitenkin luotua uutta elämää
Börsiin kieltolaista huolimatta. Enberg toteutti ravintolan johtoon tultuaan lukuisia uudistuksia ja modernisointeja
sekä ravintolatilojen että keittiön puolella. Ravintola Börsin sisustusta luonnehdittiin vuoden 1927 Journalen för kvinnor -lehden joulunumerossa marokkolaistyyliseksi.
Börsin ”marokkolaissisusuksen” suunnittelija tai suunnitteluajankohta ei ole
varmasti tiedossa, mutta se lienee toteutettu joko vuoden 1917 tai 1925
omistajanvaihdoksen jälkeen.
Postikortti ravintola Börsin turkkilaisesta salista. Kuva:
Hotelli- ja ravintolamuseo |
Vuoden 1929 kuvauksen mukaan Börsin tiloihin
kuuluu suuri tanssisali, jossa on lamput suurin kukkakuvioin, tunnelmaltaan
rauhallisempi korkeatasoista valtamerilaivan salonkia muistuttava pyöreä
pylvässali, kaunis malakiittisali ja yläkerrassa olevat miellyttävä itämainen
huone sekä turkkilainen kabinetti.
Vuonna 1932 Börsin suurta salia kuvaillaan ”suureksi turkkilaiseksi saliksi,
jossa on kuninkaanloosi”. Loosi oli
varsinaisen ravintolasalin perällä, korotetun alueen keskellä oleva suurta
valtaistuinta muistuttava kunniapaikka, joka oli katettu telttamaisesti
sivuverhoin.
Tätä samaa
salia kutsuttiin myös marokkolaiseksi saliksi, mikä osaltaan kertoo eksotiikan
ihannoinnin menneen maantieteellisen tarkkuuden edelle. Suuren ravintolasalin
reunoja kiersi kaariaukkojen rivistö, tila muistutti moskeijoiden saleista ja
sisäpihoista. Kapeat ja metallinhohteiset, ehkäpä kullatut pylväät rytmittivät
kaariaukkojen reunoja. Islamilaisesta taiteesta vaikutteita saanut
kasviornamentiikka kaarten yläpuolella olevissa sermeissä ja maalauskoristelut
seinillä vahvistivat itämaista tunnelmaa. Kaariaukkoinen balusterikaide erotti
ravintolapöytäosastoja toisistaan. Kokonaisuus oli mielikuvituksellinen, ja
ammensi selvästi Lähi-idän estetiikasta, joka tuotettiin romanttisten tuhat ja yksi yötä
-silmälasien lävitse.
Pörssiravintolan moderni ilmailuaiheinen menukortti 2.11.1928 järjestetyiltä illallisilta. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat. |
Tutustu myös:
Franciskaner
Kairo
Ravintolaelämää 1920- ja 1930 -luvuilla
Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen
Jazzia ja tanssia ravintolassa
Kahvilat ja teehuoneet
Info