sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Grand Restaurant Börs


Helsingin Pörssitalo valmistui osoitteeseen Fabianinkatu 14 vuonna 1912. Talon ravintola Grand Restaurant Börs oli vuodesta 1917 nuoren, aloitekykyisen ja eteenpäin katsovan Olof Lundbomin omistuksessa. Uutuutena 1917 Börsissä alettiin järjestää kabareeiltoja nimellä Chat Noir. Yleisömagneetteina toimineita kabaree-esityksiä ja kotimaisia revyitä järjestettiin kunnes kieltolaki ja korkea huvivero pani pisteen iltahuvituksille toistaiseksi.
Vuonna 1925  uusi johtaja Richard Enberg sai kuitenkin luotua uutta elämää Börsiin kieltolaista huolimatta. Enberg toteutti ravintolan johtoon tultuaan lukuisia uudistuksia ja modernisointeja sekä ravintolatilojen että keittiön puolella. Ravintola Börsin sisustusta luonnehdittiin vuoden 1927 Journalen för kvinnor -lehden joulunumerossa marokkolaistyyliseksi. Börsin ”marokkolaissisusuksen” suunnittelija tai suunnitteluajankohta ei ole varmasti tiedossa, mutta se lienee toteutettu joko vuoden 1917 tai 1925 omistajanvaihdoksen jälkeen.
Postikortti ravintola Börsin turkkilaisesta salista. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo
Vuoden 1929 kuvauksen mukaan Börsin tiloihin kuuluu suuri tanssisali, jossa on lamput suurin kukkakuvioin, tunnelmaltaan rauhallisempi korkeatasoista valtamerilaivan salonkia muistuttava pyöreä pylvässali, kaunis malakiittisali ja yläkerrassa olevat miellyttävä itämainen huone sekä turkkilainen kabinetti. Vuonna 1932 Börsin suurta salia kuvaillaan ”suureksi turkkilaiseksi saliksi, jossa on kuninkaanloosi”.  Loosi oli varsinaisen ravintolasalin perällä, korotetun alueen keskellä oleva suurta valtaistuinta muistuttava kunniapaikka, joka oli katettu telttamaisesti sivuverhoin.
Tätä samaa salia kutsuttiin myös marokkolaiseksi saliksi, mikä osaltaan kertoo eksotiikan ihannoinnin menneen maantieteellisen tarkkuuden edelle. Suuren ravintolasalin reunoja kiersi kaariaukkojen rivistö, tila muistutti moskeijoiden saleista ja sisäpihoista. Kapeat ja metallinhohteiset, ehkäpä kullatut pylväät rytmittivät kaariaukkojen reunoja. Islamilaisesta taiteesta vaikutteita saanut kasviornamentiikka kaarten yläpuolella olevissa sermeissä ja maalauskoristelut seinillä vahvistivat itämaista tunnelmaa. Kaariaukkoinen balusterikaide erotti ravintolapöytäosastoja toisistaan. Kokonaisuus oli mielikuvituksellinen, ja ammensi selvästi Lähi-idän estetiikasta, joka tuotettiin romanttisten tuhat ja yksi yötä -silmälasien lävitse.


Pörssiravintolan moderni ilmailuaiheinen menukortti 2.11.1928 järjestetyiltä illallisilta. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat.

Tutustu myös:
Franciskaner
Kairo

Ravintolaelämää 1920- ja 1930 -luvuilla
Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen
Jazzia ja tanssia ravintolassa
Kahvilat ja teehuoneet
Info