Tanskalaisperäisen Julius Nissenin kahvikauppa avasi ensimmäisen kahvilansa Helsinkiin jo vuonna 1906 Pohjoisesplanadille Kauppatorin reunaan, ja kahvikauppojen ketju laajeni 1920-luvulla ympäri Suomea. Myös Nissenin kahvilat laajentuivat lopulta ketjuksi, Nissenin kahviloita oli Helsingissä mm. Kluuvikadulla, Kaisaniemenkadulla, Aleksanterinkadulla ja Fabianinkadulla. Nissenin kahvilat olivat sisustuksessa ajan hermolla, ja 1930-luvulle tultaessa Kauppatorin Nissen oli uusittu ajanmukaiseen asuun; sen kulmahuoneen metallinhohtoiset seinät, lampetit ja kattomaalaus kiinnittivät sisustuksen osaksi aikansa kuumimpia tyylivirtauksia.
 |
|
Kauppatorin Nissenin yläkahvilan kulmahuone, nk. ”Damrummet”
kullanhohtoisine seinineen 1930-luvulla. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo |
Tanskalaisperäisen Julius Nissenin kahvikauppa avasi ensimmäisen kahvilansa Helsinkiin jo vuonna 1906 Pohjoisesplanadille Kauppatorin reunaan, ja kahvikauppojen ketju laajeni 1920-luvulla ympäri Suomea. Myös Nissenin kahvilat laajentuivat lopulta ketjuksi, Nissenin kahviloita oli Helsingissä mm. Kluuvikadulla, Kaisaniemenkadulla, Aleksanterinkadulla ja Fabianinkadulla. Nissenin kahvilat olivat sisustuksessa ajan hermolla, ja 1930-luvulle tultaessa Kauppatorin Nissen oli uusittu ajanmukaiseen asuun; sen kulmahuoneen metallinhohtoiset seinät, lampetit ja kattomaalaus kiinnittivät sisustuksen osaksi aikansa kuumimpia tyylivirtauksia.
 |
|
|
1930-luvulla
Fabianinkadun ja Aleksanterinkadun kulmaan nousi uusi pankkitalo, ja siihen
(Fabianinkatu 31) avattiin vuonna 1936 vetoavaksi, elegantiksi ja viihtyisäksi luonnehdittu
kahvila, joka ylitti aiempien Nissen-kahviloiden hienoudet. Tila oli
järjestetty kahteen tasoon, jonka avulla kahvilaan muodostui tunnelmaltaan
erilaisia tiloja. Ylempi sali oli harmoninen ja rauhallinen, vihreänharmaa
sävymaailmaltaan. Alemman tason kahvilatila oli vanhan roosan sävyinen ja
sisälsi kutsuvia seiniin kiinnitettyjä sohvia. Sisustuksen
suunnitteli David Frölander-Ulf yhteistyössä taiteilija Gunnar Forsströmin
kanssa jatkaen art deco -teeman parissa, vaikka kahvilan yleisilme olikin
uusasiallinen. Kohtuullisen yksinkertaisen ilmeen omaavassa kahvilassa oli
näyttävä pylväs ja seinämaalaus, jotka esittivät luonnon ja ihmisen sopusointua
paratiisimaisessa näkymässä modernin raikkaalla ja klassisen yksinkertaisella
tavalla. Portaikon yläpään korkeat valaisimet henkivät myös art decoa. Metallityöt olivat Valaisintehdas Ornon työtä.
