Fazer

Myös Fazerin vuonna 1930 valmistuneessa Gösta Juslenin suunnittelemassa uudessa toimitalossa Kluuvikadulla sijainneissa kahvila- ja ravintolatiloissa yhdistyi kaikki aikansa sisustusilmiöt – funktionalismi, art deco ja orientalismin ihailu. Jarl Eklundin suunnittelemat sisätilat käsittivät alakerran 700-paikkaisen kahvilan sekä 1932 avatun toisen kerroksen 250-paikkaisen ravintolan ja kahvilatilat.

Alakerran kahvila oli moderni, avara ja ylellinen. Sisustusta muutettiin useasti vuosien varrella, mutta vuoden 1992 peruskorjauksessa palautettiin rakennussuojelupäätöksen myötä alkuperäiseksi. Muun muassa kattopinnat, lattiat, sisäänkäynti tuulikaappeineen ja näyteikkunoiden kaarevat ikkunat suojeltiin. Vuonna 2003 Kupolisalissa otettiin esiin vanhan kokolattiamaton alta alkuperäinen marmorilattia. Taiteilija Hjalmar Hagelstamin puna-musta-kultainen seinämaalaus on edelleen esillä Fazerin alakerran kahvilassa. Kalusteina alakerran kahvilassa käytettiin metalliputkihuonekaluja, yläkerran tiloissa keveitä puu- ja rottinkikalusteita.

Fazerin kahvilan yläkerran kultaisen salin avajaiset 1930, paikalla toimittajia. Keskellä valolähde ”ljusfontän”. Kuva: Aarne Pietinen / Museovirasto

Yläkerrassa oli erilaisia kahvila- ja ravintolatiloja. Valkein pöytäliinoin varusteltu pitkänomainen ravintolasali oli funktionalistisen pelkistetty mutta leimallisesti art deco –henkinen koristeellisine neliskanttisine valotauluineen jotka sijaitsivat seinillä pöytien päissä. Pyöreät peilit loivat modernia tunnelmaa. Yläkerran kahvilatiloissa oli kuitenkin myös itämaisia vaikutteita. Kluuvikadun ja Aleksanterinkadun kulmauksessa sijainnut neliömäinen ”Kultainen Sali” (Gyllene salen) oli ylellisempi kuin muut toisen kerroksen tilat. Seinäpinnat oli kullattu kauttaaltaan, loisteliaassa korkeakiiltoiseksi lakatussa kattomaalauksessa seikkailivat itämaihin viittaavat eläimet, kuten kurjet ja tiikerit kasviaiheiden lomassa, keskellä oli ratsastajahahmo. Kattomaalauksen toteutti taiteilija Hjalmar Hagelstam. Kultaisen salin erikoisuus oli Jarl Eklundin suunnittelema ”ljusfontän”, keskeltä lattiaa kohoava valopylväs, joka leveni yläosastaan pyöreäksi maljamaiseksi muodoksi valaisten kattomalausta.

Vielä selkeämmin itämainen tila oli yläkerran pitkänomaisen kahvilasalin toisessa päässä sijainnut pieni ja kapea, verhoilla erotettu kahvilaloosi. Rehevät kasviaiheiset tapetit tai gobeliinit, itämaiset lampetit ja katon suuri koristeellinen metallilyhty sekä raskaanoloinen puupalkkikatto loivat intiimin itämaisen huoneen tunnelman. Vaikka Fazerin kahvilan yleisilme olikin moderni, pieniä eksotisoivia elementtejä viljeltiin pienemmissä tiloissa.

Yläkahvilan toiminta loppui vuonna 1949 ja yläravintolan 1959 jolloin ne muutettiin konttoritiloiksi. Alakerran konditoria-kahvila on edelleen toiminnassa ja suojeltu sisustus alkuperäisessä asussaan.

Tutustu myös:
Café Pagod
Chat Doré
Nissenin kahvilaketju
The English Tearoom



Ravintolaelämää 1920- ja 1930 -luvuilla
Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen
Jazzia ja tanssia ravintolassa
Kahvilat ja teehuoneet
Info