The English
Tearoom oli Nissenin kahvilaketjuun kuuluva englantilainen teehuone, jolla oli yhdistetty
englantilainen ja intialaistyyppinen
sisustusteema, erään teen alkuperämaan mukaisesti. Vuonna 1934 avattu viinin anniskeluoikeuksin varustettu teehuone
oli toiminnassa sota-ajan teelähetyskatkon aiheuttamaa sulkemista lukuun
ottamatta vuoteen 1965 saakka.
David Frölander-Ulfin suunnittelema sisustus oli mannermainen, rauhallinen ja raikas. Sisustus hehkui mustan puun ja vihreän verhoilun sävyissä, kontrastina ”iloista funkiksenpunaista”. Sisustuksessa yhdistyi funkiksen pelkistyneisyys eksoottiseen itämaiseen tunnelmaan, hienoisin art deco –detaljein. Paikkaa kuvailtiin elegantiksi ja viihtyisäksi, koristemaalaukset olivat taiteilija Gunnar Forsströmin käsialaa.
Intialaisvaikutteet tulivat esiin katossa, jossa oli ympyränmallinen valtava kattovalaisin, jonka keskellä oli kuvattuna todennäköisesti hindulainen jumalatar Lakshmi istuvana pidellen lootuksenkukkaa kädessään. Lakshmia ympäröi sanskriitinkielinen ote Bhagavad Gitasta: ”Ei joudu perikatoon minua rakastava.” Myös ympärillä olevan kattomaalauksen kuvakertomus viittasi intialaiseen mytologiaan. Kuitenkin kiiltäväksi lakatut tummaksi petsatut puiset kalusteet ja seinien lakatut puupinnat olivat kiinalaishenkisiä.
 |
| The English Tearoomin julkisivu Unioninkadulle. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo |
David Frölander-Ulfin suunnittelema sisustus oli mannermainen, rauhallinen ja raikas. Sisustus hehkui mustan puun ja vihreän verhoilun sävyissä, kontrastina ”iloista funkiksenpunaista”. Sisustuksessa yhdistyi funkiksen pelkistyneisyys eksoottiseen itämaiseen tunnelmaan, hienoisin art deco –detaljein. Paikkaa kuvailtiin elegantiksi ja viihtyisäksi, koristemaalaukset olivat taiteilija Gunnar Forsströmin käsialaa.
 |
| The English Tearoomin pelkistetyn kalustuksen yllä Gunnar Forsströmin kattomaalaus tähtineen. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo |
Intialaisvaikutteet tulivat esiin katossa, jossa oli ympyränmallinen valtava kattovalaisin, jonka keskellä oli kuvattuna todennäköisesti hindulainen jumalatar Lakshmi istuvana pidellen lootuksenkukkaa kädessään. Lakshmia ympäröi sanskriitinkielinen ote Bhagavad Gitasta: ”Ei joudu perikatoon minua rakastava.” Myös ympärillä olevan kattomaalauksen kuvakertomus viittasi intialaiseen mytologiaan. Kuitenkin kiiltäväksi lakatut tummaksi petsatut puiset kalusteet ja seinien lakatut puupinnat olivat kiinalaishenkisiä.
 |
| Näyttävä kattovalaisin ja intialaisvaikutteiset maalaukset. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo |
 |
| Ruokalistan kansi mukaili kattomaalauksen aihetta. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat. |
